Olen hoitanut sekä mieheni että omat kirjalainojen uusimiset verkon kautta usean vuoden aikana. Aluksi kirjaston antamat tunnukset oli "präntätty" pienelle paperipalalle. Liimasin ne tietokonepöydän laatikon sisälle, etteivät kadonneet, mutta ajanmyötä kirjaimet hävisivät niinkuin takuutodistuksista. Suuri parannus oli kun tunnukseksi sai valita 4-numeroisen luvun, jonka virkailija tallensi tiedostoon.

Viime talvena oli Savonetin tuutoreille opastus web-origon käyttöön. En ollut pitkään aikaan lainannut kirjoja mutta menin tunnuksilla tarkistamaan tietojani. Yllätyksekseni "minulla" oli useita opiskelukirjoja lainassa. Soitin heti kirjastoon ja tunnin kuluttua sain pahoittelevan puhelun. Jollakin vieraspaikkakuntalaisella (niin sanottiin) oli ollut kortti, jonka numero oli lähes sama kuin minulla ja kone kirjasi lainaukset minulle.  Virkailija sanoi, että näin ei missään tapauksessa saisi tapahtua.

Nykyisin käytän verkkotoimintoa useimmiten kirjojen valitsemiseen. Kävin kokeeksi tarkistamssa löytyisikö pisteaidasta tietoa ja löytyi. Verkkokirjasto on kansalaisille erittäin hyvä palvelu, varsinkin kun ei asu aivan keskustassa ja kirjaston toimipisteitä on useita.